A participative and facilitative conceptual modelling framework for discrete event simulation studies in healthcare

Existing approaches to conceptual modelling (CM) in discrete-event simulation (DES) do not formally support the participation of a group of stakeholders. Simulation in healthcare can benefit from stakeholder participation as it makes possible to share multiple views and tacit knowledge from different parts of the system. We put forward a framework tailored to healthcare that supports the interaction of simulation modellers with a group of stakeholders to arrive at a common conceptual model. The framework incorporates two facilitated workshops. It consists of a package including: three key stages and sub-stages; activities and guidance; tools and prescribed outputs. The CM framework is tested in a real case study of an obesity system. The benefits of using this framework in healthcare studies and more widely in simulation are discussed. The paper also considers how the framework meets the conceptual modeling requirements

Modeling patient waiting times for an obesity service: a computer simulation study

Objective: To investigate the impact of alternative resource configurations on patient waiting times for obesity centers experiencing high referral rates. Study design: We developed a computer simulation model of an obesity service in an Academic Health Science Centre (AHSC) providing lifestyle, pharmacotherapy and surgery treatment options for the UK’s National Health Service (NHS). Data collection: Model parameters on existing and projected demand and supply of treatments offered at an obesity service were collected. Principal findings: Simulation results showed that the introduction of an additional surgeon improves patient waiting times for surgery. The addition of one physician reduces the waiting list for pharmacotherapy clinics, but without an additional surgeon, the surgical part of the pathway experiences long waiting times. Demand for the obesity treatments can be met by adding new resources, but also by managing demand for services and reducing referrals into the service. A phased implementation of resources was also modeled to guide decisions. Conclusions: Simulation models can be used to identify resource configurations required to meet maximum waiting time targets from referral to treatment such as the UK’s NHS 18 week target. This is achieved by considering a number of future scenarios

Suomenlahden merivartioston osallistuminen sotilaalliseen maanpuolustukseen 1947–1966

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään rajavartiolaitoksen toiminnan kehittymistä kylmän sodan aikana. Tutkielman pääongelma on, miten Suomenlahden merivartioston merivartioasemien oli suunniteltu osallistuvan sotilaalliseen maanpuolustukseen 1947-1966 välisenä aikana? Tutkielman tavoitteena on selvittää rajavartiolaitoksen historiaa vähemmän tutkitulta ajanjaksolta, sekä sotataidon kehittymisen historiaa Suomenlahden merivartiostossa. Tutkielman lähdeaineistona on pääosin käytetty Kansallisarkistossa säilytettäviä alkuperäislähteitä. Mer-kittävimmät arkistonmuodostajat tämän tutkielman kannalta ovat olleet Suomenlahden merivartioston esikunnan salainen kirjeenvaihto, Pääesikunnan operatiivisenosaston kirjeistö sekä rannikkotykistörykmenttien esikuntien salainen kirjeenvaihto. Tutkielman teossa on myös hyödynnetty aikakauden ohjesääntöjä sekä aiemmin julkaistua sotahistoriallista kirjallisuutta. Tutkielma on laadittu laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimusmenetelmänä käytetään induktiivista sisällönanalyysiä. Tutkielma on rajattu tarkastelemaan vuosien 1947 ja 1966 välistä ajanjaksoa, koska kyseinen ajanjakso muodostaa selkeän kokonaisuuden Suomenlahden merivartioston ja maanpuolustuksen suunnittelun ke-hittymisen historiassa. Rajavartiolaitoksen organisaatio muutettiin vartiostoihin perustuvaan kokoonpanoon ja tehtävät tarkennettiin vuonna 1947 annetusta asetuksessa. Sotilaallisella maanpuolustuksella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Puolustusvoimille määrättyjen tehtävien suorittamista, joita kulloisenkin tarkemman määrittelyn mukaisesti ovat olleet esimerkiksi yleisen tai sisäisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämien, puolueettomuuden suojaaminen sekä maahamme kohdistetun hyökkäyksen torjunta. Sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviä tarkastellessa on huomioitava Puolustusvoimien suunnitelmat. Puolustusvoimien operatiivinen suunnittelu oli Pääesikunta johtoista. Pääesikunnan operatiiviset käskyt rytmittivät alempien johtoportaiden suunnittelun. Pääesikunnan operatiiviset käskyt ennen vuotta 1966 muodostavat tutkielman kannalta mielenkiintoisen sotataidollisen kehityskaaren. Ennen 1950-lukua osallistuminen sotilaalliseen maanpuolustukseen käsitti osallistumisen miinanrai-vaukseen alistettuna Merivoimille. Myöhemmin 1950-luvun alussa Puolustusvoimat suunnittelivat käytävänsä tarvittaessa merivartioasemista perustettavia merivartiojoukkueita yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito oli Suomenlahden merivartiostolle normaali rauhanajan tehtävä, eikä se olisi juuri muuttunut liityttäessä Puolustusvoimiin. Puolustusvoimien suunnitelmissa 1950-luvun lopussa ja 1960-luvulla merivartioasemien henkilöstöä ja kalustoa suun-niteltiin käytettäväksi merivartiokomppanioiden runkona erilaisiin merivalvonnan tehtäviin. Puolustussuunnitelmiin kuuluneiden joukkojen perustamisvastuuta Suomenlahden merivartiostolla ei ollut tutkit-tavana ajanjaksona. Voidaan sanoa, että Suomenlahden merivartioston merivartioasemat toimivat vuosien 1947-1966 välisenä aikana tietynlaisina rannikkopuolustuksen kalusto- ja henkilöstöreserveinä Puolustusvoimien suunnitelmissa

Improving COVID-19 vaccination centre operation through computer modelling and simulation

Mass vaccination has provided a route out of the COVID-19 pandemic in a way that social restrictions can be safely eased. For many countries, dedicated vaccination centres have been key to that effort. However, with no directly comparable historical experience there has been little information to guide the operational management and initial configuration of these sites. This paper provides an account of how, early in the mass vaccination effort, Operational Research has been a valuable asset in supporting management decisions at two major vaccination centres in the UK. We first describe a conceptual pathway model representing the key stages of the vaccination process, from registration to clinical assessment, vaccination, and observation. An approximation using discrete event simulation is then presented. On application, we report on its use in influencing the initial setup of one site, with model outputs directly setting the daily number of patient bookings. For the same site, we reveal how analysis has informed a significant operational shift in combining two key activities on the vaccination pathway (clinical assessment and vaccination). Finally, we describe how, at a second site, modelling has examined pathway stability, in terms of resilience to unforeseen “shocks” such as delayed arrivals and staff unavailability.</p